Onko kirjasto enää pelkkä muinaisjäänne?

Vaikka digitaalisuus ja mobiiliviihde on vallannut yhä enemmän jalansijaa ihmisten vapaa-ajan vietossa, kirjoilla on oma vakiintunut fanikuntansa. Painetun sanan käsite on tosin muun teknologiamullistuksen ohella muuttunut myös, sillä kirjoja saa perinteisten paperipainosten lisäksi myös sähköisinä versioina. E-kirjat eivät kuitenkaan koskaan saavuttaneet niin suurta markkina-asemaa kuin aluksi luultiin, sillä yksi olennainen osa ”perinteisen” kirjan lukunautintoa on juurikin pakeneminen kirkkaiden ruutujen ja näyttöjen ääreltä.

Kirjastojen asema siis ei ole suoranaisesti ollutkaan missään vaiheessa uhattuna, mutta niiden merkitys on ehkä muuttunut viime vuosien aikana. Niistä on tullut pelkkien lukusalien ja uusien kirjaelämysten hakupaikkojen sijasta kokoontumispaikkoja, rauhoittumispaikkoja nykyajan hälinälle. Jotkut hyödyntävät kirjaston infraa ja pelaavat kasinopelejä päivät pitkät fi.topbonusbet.com -sivuston rahanarvoisten etujen avulla ja toiset taas järjestävät lautapeli-iltoja isommallekin porukalle paikallisissa kirjastoissa.

Kirjastot ovat ylipäätään nostaneet merkitystään tapahtumapaikkoina. Monella pienemmällä paikkakunnalla yhdistykset saattavat kokoontua kirjaston tiloihin vaikkapa käsitöiden tai kirjoitusharrastuksen tiimoilta ja lähes jokaisesta isommasta kirjastosta löytyykin yritys- ja yksityiskäyttöön vuokrattavissa olevia ATK- ja kokoustiloja. Lisäksi taidenäyttelyt ja erilaiset teatteri- ja performanssiesitykset ovat tänä päivänä hyvinkin yleinen osa kirjastojen kokonaispalveluita.

Teoksia yhä lainataan kuitenkin, mutta kirjakannan ikä ja sisältö ovat myös kokeneet muutoksen. Mitä nuorempi sukupolvi on kyseessä, sitä vähemmän kaunokirjallisuutta se kuluttaa. Kirjastojen pääkäyttäjäkunnan keski-iän laskiessa uusia kirjoja hankitaan yhä nopeammin ja laajemmalla skaalalla, jotta lukunälkäisiä kävijöitä voidaan palvella mahdollisimman hyvin. Kiinnittäkääpä ensi kerralla kirjastossa käydessänne huomiota siihen, että uusimmat ja suosituimmat teokset on nostettu kunnolla esille, ikään kuin näyteikkunalle. Uunituoreiden teosten varauslistat ovatkin usein pitkät, sillä ne kiinnostavat lukijoita.

Kaunokirjallisuuden teosten lisäksi kirjastot ovat pullollaan digitoimattomia niteitä ja teoksia, jotka voivat olla hyvinkin harvinaisia. Näitä ovat esimerkiksi käsinkirjoitetut nuotit ja vanhat käsikirjoitukset. Kirjastoilla onkin todella tärkeä tehtävä säilyttää ja arkistoida näitä harvinaisuuksia, sillä ne ovat osa kulttuurihistoriaamme. Musiikin ja kirjallisuuden tutkijat hyödyntävätkin jatkuvasti kirjastojen laajaa tietuekantaa ja vanhoja arkistoja omassa tutkimustyössään. Varsinkin nuotteja pyritään muuttamaan sähköiseen muotoon mahdollisimman paljon hauraan paperimateriaalin ja musteen haalistumisuhan vuoksi, mutta se on aikaavievää työtä, jota tehdäänkin usein täysin vapaaehtoisvoimin.

Eikä kirjasto mikään pölyinen ullakkohuone ole. Niin kauan, kun VHS-kasetit ja CD- ja DVD-levyt ovat olleet kuluttajamarkkinoilla, niin kauan niitä on saanut lainata myös kirjastoista. Aikana ennen Netflixiä ja Spotifyta kirjastoilla olikin iso merkitys viihdetrendien leviämisessä, kun kuumimpia rock-levyjä lainattiin kuin liukuhihnalta kaveriporukan keskuudessa ja tuoreimmat Hollywood-rainat katsottiin moneen kertaan läpi, jotta pysyi kartalla viihdemaailman menosta. Vielä 2000-luvun alussa kirjastot olivat monelle nuorelle käytännössä ainoa paikka, jossa pääsi surffaamaan internetissä ja koska ei tarvinnut huolehtia tiedonsiirtomaksuista tai puhelinmodeemin tukkimisesta verkkoselailulla, tietokoneet olivat kovassa käytössä kirjastoissa.

Opiskelijoille kirjasto on ja tulee vielä ainakin puoli vuosikymmentä olemaan taloudellinen pelastusrengas. Oli ala kuin ala, miltei jokaisen oppilaitoksen käyttämiä kurssikirjoja on mahdollista lainata. Jos ajallisesti viiden opintopisteen kurssikokonaisuus kestää esimerkiksi kolmen kuukautta, voi 50 € kurssikirjan ostaminen tuntua melkoisen kohtuuttomalta. Korkeatasoista kirjastosysteemiä kannattaakin käyttää hyväkseen opiskelujen aikana, sillä se ei vain säästä rahaa, vaan myös luontoa. Kierrättäminen kannattaa, myös kirjojen lukemisessa.

Yhteenvetona siis todettakoon, että jos kirjasto oli ennen paikka, josta uusia kulttuurielämyksiä haettiin, nykyään se on pikemminkin hengähdyspaikka arjen kiireistä, joka pitää sisällään useiden vuosikymmenten, ellei vuosisatojen kulttuurihistoriaa. Romaanien, levyjen, elokuvien ja tietokirjojen lisäksi lainattavissa on monissa paikoissa myös e-kirjojen lukulaitteita ja tablettitietokoneita ja se kieliikin kirjastojen aidosta halusta pysyä mukana nykyajan kehityksessä. Lukeminen ja kirjallisuudesta nauttiminen ovat moniulotteisia käsitteitä tämän päivän maailmassa ja kirjastoilla onkin kunniakas ja tärkeä rooli pitää huolta, että kuka tahansa, varallisuudesta ja elämäntilanteesta huolimatta, pääsee nauttimaan korkealaatuista sielun ravintoa kirjojen muodossa.

 
 

About the author

More posts by